2.6.2020

Kesätyöt alkamassa? Ensimmäinen työpäivä uudessa tehtävässä jännittää meistä useimpia. Erityisesti, jos kyseessä on ihka ensimmäinen kesätyökokemus ikinä! Erityisen jännittäväksi kokemuksen saattaa tehdä työelämässä käytetty sanasto ja slangi, mitä jos en ymmärräkään mitä minulta pyydetään?

Ei hätää! Työelämää ja uusia työkavereita ei kannata jännittää turhaan, sillä useimmiten ensimmäinen kesätyö on huikea oppimisjakso ja mahdollisuus kurkistaa työelämän kulissien taakse. Reippaus ja uteliaisuus palkitaan!

Kysymällä rohkeasti saat varmasti selityksen hankalillekin työelämäsanoille, mutta siihen asti sinua auttaa kokoamamme lunttilappu yleisimmistä sanoista, joihin ehkä tulet kesätyöpaikallasi törmäämään. Takataskustasi löytyvän listamme avulla voit selvittää sanojen merkityksen, vaikka vähän jännittäisikin kysyä.

 

Ammattiliitto – Työntekijöiden järjestö, joka neuvottelee työehtosopimuksen mahdollisimman hyväksi työntekijöille.

Avoin hakemus –  Avoin työhakemus tehdään silloin, kun työnantaja ei ole tehnyt työpaikkailmoitusta. Avoin työhakemus on melko samanlainen kuin tavallinen työhakemus. Avoimessa työhakemuksessa kerrot itsestäsi, taidoistasi ja ominaisuuksistasi. Kerro myös avoimessa työhakemuksessa, mistä sait tiedon tästä työnantajasta. Kerro, miksi haluat työskennellä tässä työpaikassa.

Agenda – Esimerkiksi kokoukseen laadittu lista asioista, jotka täytyy käsitellä. 

Alainen – Alainen tarkoittaa työntekijää. Sana tulee ajatuksesta, että työntekijä on johtajan tai esimiehen määräysvallan alla.

Budjetti – Rahankäyttösuunnitelma tai rahamäärä jonka tiettyyn asiaan saa käyttää. 

CV Ansioluettelo, (eli curriculum vitae, CV) on yleensä työpaikkahakemukseen liitettävä luettelo hakijan aikaisemmista työpaikoista kouluista tai hakijan suorittamista kursseista jne. Ansioluettelon tarkoitus on antaa mahdollisimman laaja kuva hakijan ominaisuuksista tiiviissä muodossa.

Duunikoutsi – Työelämänvalmentaja -mobiilisovellus takataskussasi! Lataa puhelimeesi maksutta App Storesta tai Google Play -kaupasta.

Delegointi – Delegointi tarkoittaa jonkin suoritettavan asian siirtämistä toiselle henkilölle. Esimerkiksi pomo delegoi tehtävän alaiselleen. 

EK – Elinkeinoelämän keskusliitto, työnantajaliittojen keskusjärjestö eli pitää työnantajien puolia.

Esimies – “Pomo”, jos jokin on töissä huonosti voit kääntyä hänen puoleensa.

Etätyö – Työtä, jota voit tehdä käytännössä mistä vain, toimiston lisäksi esim. kotoa tai kahvilasta käsin.

Freelancer – Henkilö, joka työskentelee samanaikaisesti tai pätkissä eri työnantajille. Useimmin esim. näyttelijät, kääntäjät ja vapaat toimittajat. Hän laskuttaa työtunnit tai projektit työnantajiltaan.

HR – Henkilöstöhallinto, saattaa yrityksissä huolehtia esim. rekrytoinnista ja työhyvinvoinnista.

Irtisanomisaika – Määräaikaisesta työstä ei voi irtisanoutua, mutta jos sinulla on vakituinen työ, teet irtisanoutumisen jälkeen vielä irtisanomisajan verran tavallista työtä. Usein irtisanomisaika vaihtelee kahdesta viikosta kuukauteen. 

Jargon – on jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieli. Erikoiskielenä jargon helpottaa asiantuntijoiden keskinäistä viestintää, kun pitkät ja hankalat termit voidaan korvata lyhyemmillä mutta alan piirissä silti täsmällisillä vastineilla. Yhteinen erikoissanasto voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisaalta sulkea sanastoa tuntemattomat alakulttuurin tai tiedonsaannin ulkopuolelle.

Joustava työaika – Tällä tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestelyä, jossa työntekijällä on sovittujen reunaehtojen puitteissa oikeus itse päättää työhön saapumisen ja töistä lähtemisen ajankohdista. Työntekijällä on esimerkiksi kahdeksan tuntia päivässä työaika, mutta hän saa vapaasti päättää missä vaiheessa hän sen päivän aikana suorittaa. 

Koeaika – Uuden työn alussa voi olla enimmillään kuuden kuukauden koeaika, jolloin työsopimus on helpompi purkaa. Toisin sanoen jos työ ei vastaa odotuksiasi voit irtisanoutua heti ilman irtisanomisaikaa. Myös jos et täytä työnantajan odotuksia sinut voidaan irtisanoa samalla tavalla. Koeaika määräaikaisessa työssä (kuten kesätyö) voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta ja siitä on aina sovittava erikseen.

Kollega – Toinen sana sanalle työkaveri.

Kilpailukieltosopimus – sopimus, jolla voidaan rajoittaa työntekijän työllistymistä tulevaisuudessa työnantajan kanssa kilpailevaan toimintaan. Ko. sopimus voidaan tehdä vain erityisen painavista syistä.

Kilometrikorvaukset – Jos työntekijä käyttää työmatkalla omaa autoaan, hänellä on oikeus saada kilometrikorvaus. Jos hän kuljettaa autossaan myös työtovereita, korvausta korotetaan kyydissä olijoiden määrän mukaan. 

Kehityskeskustelu – Kehityskeskustelu on esimiehen, eli pomon, ja työntekijän välinen keskustelu. Kehityskeskustelussa puhutaan työntekijän työhön liittyvistä asioista. Keskustelun tarkoitus on selvittää työntekoon liittyviä taitoja ja toiveita, joita työntekijällä on.  Esimies ja työntekijä suunnittelevat yhdessä, miten työntekijä voisi kehittyä työssään. Kehityskeskustelut pidetään yleensä säännöllisesti.

KahvitaukoTyöntekijällä on oikeus myös kahvitaukoihin. Kahvitauot ovat kymmenen tai viidentoista minuutin pituisia taukoja. Kahvitauot ovat työaikaa.

LinkedIn – Sosiaalinen media, jossa voit tutustua ja luoda työhön liittyviä verkostoja. Parhaassa tapauksessa LinkedIn-profiili voi toimia työtä hakiessa CV:n tilalla.

Lomaraha – “Ylimääräinen” palkkio, joka maksetaan loman ajalta saatavan palkan yhteydessä.

Liukuva työaika – Työnantaja voi sopia kanssasi liukuvasta työajasta, jolloin voit sovituissa rajoissa määrätä työsi päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. 

Lojaliteettivelvoite – työntekijän yleinen velvoite välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän tulee ottaa toiminnassaan huomioon myös työnantajan etu, eikä hän saa esimerkiksi vahingoittaa työnantajan omaisuutta tai vaarantaa epäasiallisella käyttäytymisellä työnantajan mainetta ja asiakassuhteita. Lojaliteettivelvollisuus ulottuu myös työntekijän vapaa-aikaan. 

Liike- ja ammattisalaisuudet – tietoja, joiden osalta työnantajalla on taloudellinen syy estää tietojen leviäminen. Työntekijällä on lakiin perustuva velvollisuus olla ilmaisematta näitä tietoja sivulliselle työsuhteen kestäessä. Yleisesti hyvä nyrkkisääntö on se, että jos et tiedä onko jokin salaista tietoa, et kerro sitä eteenpäin, ellei sinulle ei erikseen ole sanottu, että asiasta saa puhua. 

Luontoisedut – erilaisia verotettavia etuja kuten puhelinetu, asuntoetu ja ravintoetu.

Määräaikainen työsopimus – Työn kesto määritellään työsopimuksessa. Työ on määräaikaista, jos sen loppumisaika on selvillä. Kesätyö on useimmiten määräaikaista, eli se alkaa ja loppuu ennalta määrättyinä päivinä. Toinen työsopimuksen muoto on toistaiseksi voimassa oleva, mikä tarkoittaa, että sopimus jatkuu kunnes työntekijä irtisanoutuu tai irtisanotaan.

META – Muut esille tulevat asiat, löytyy usein esimerkiksi kokousten agendasta.

Neukkari – Neuvotteluhuone, eli paikka, johon mennään esimerkiksi pitämään kokouksia. 

Osa-aikatyö – Työ, joka ei ole täysipäiväistä tekemistä, vaan työtä tehdään aina maksimissaan 30 tuntia viikossa.

Perehdytys – Ohjeistus ja opastus työhön ja työpaikan käytäntöihin uudelle työntekijälle. Sinulla on oikeus perehdytykseen ja mikäli sinua ei perehdytetä, kannattaa vaatia sitä.

PK-yritys – Pieni tai keskikokoinen yritys, alle 250 työntekijää.

Piilotyöpaikka – Piilotyöpaikka tarkoittaa avointa työpaikkaa, josta ei ole ilmoitusta missään. Piilotyöpaikan voi löytää esimerkiksi kysymällä suoraan työnantajalta, onko siellä työpaikkoja

Palkanmaksupäivä – Palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa, tuntipalkkalaisille kaksi kertaa kuukaudessa. Tätä kutsutaan palkanmaksukaudeksi. Palkanmaksukausi ja palkkapäivä, eli päivä jolloin palkka on nostettavissa työntekijän tililtä, on syytä kirjata työsopimukseen.

Rekrytointi – Uuden työntekijän palkkaaminen.

Suosittelija – Itse valitsemasi henkilö, jonka yhteystiedot voit liittää työhakemukseen hänen luvallaan. Työnantaja voi ottaa häneen yhteyttä saadakseen lisää tietoa sinusta. Suosittelija ei ole pakollinen lisä työhakemuksessa ja heitä saa yleensä olla maksimissaan kaksi.

Sairauslomaajan palkka – maksetaan työntekijälle, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajan palkan maksuvelvollisuudesta.

TES eli työehtosopimus – Työntekijäjärjestön (esim. ammattiliitto) ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus, jossa sovitaan tietyn alan työehdoista kuten vähimmäispalkasta tai työajasta.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus – Työ loppuu vasta, kun työntekijä irtisanoutuu tai irtisanotaan. Toinen sopimuksen muoto on määräaikainen sopimus, jolloin työ päättyy ennalta sovittuna päivämääränä.

TTT Tutustu työelämään ja tienaa -jakso. Lue lisää linkin takaa. Yleinen ensimmäinen työsuhde tai kesätyö. 

Työaika – Työaika on se aika, jonka käytät työntekoon ja olet velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä. Kodin ja työpaikan väliseen matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei sitä voida pitää työsuorituksena. Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on työehtosopimuksilla sovittu lyhyemmäksi, esimerkiksi 37,5 tunniksi viikossa. Työaika voi joustaa päivittäin, viikoittain ja kuukausittain, mutta säännöllisen työajan on tasoituttava työaikalain ja alan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Työhakemus – Yleensä vapaamuotoinen esittely itsestään ja miksi sopisi haettavaan työhön. 

Työhaastattelu – Työnantajan edustajan ja työnhakijan tapaaminen, jossa selvitetään paremmin, soveltuuko hakija tiettyyn paikkaan. Haastatteluun kannattaa valmistautua hyvin, mutta sitä ei tarvitse stressata. Ohjeita haastatteluun täältä.

Työnantaja – Yritys, yhteisö, henkilö tms. jolle työntekijä tekee työtä. Työnantaja on työsopimuksen toinen osapuoli ja palkanmaksaja.

Työsopimus – Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa sovitaan esim. työajat, palkka jne. Työntekijä sitoutuu tekemään sovittua työtä ja työnantaja noudattamaan työehtoja. Sopimus on pätevä myös suullisesti tehtynä, mutta kannattaa aina tehdä myös kirjallisena.

Työsuhde – Työsuhde alkaa työsopimuksen tekemisestä. Ollessasi työsuhteessa sinulle maksetaan palkkaa ja sinun täytyy noudattaa työnantajan ohjeita. 

Työtodistus – Työsuhteen päättyessä työnantajan pitää antaa työtodistus, jos pyydät sitä kymmenen vuoden kuluessa. Vastuullisen työnantajan pitäisi antaa se heti, pyytämättä. Työtodistuksessa kerrotaan mm. työntekijän ja -antajan nimet, työsuhteen kesto sekä työsuhteen päättymisen syy. Voit tarvita työsopimusta seuraavaa työtä haettaessa tai saadaksesi työttömyystukia, joten se on tärkeää pitää tallessa.

Työttömyyskassa – Jos kuulut työttömyyskassaan, maksat sinne osan palkastasi. Mikäli joudut työttömäksi sinulle maksetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Vapaaehtoinen. 

Tyky-toiminta – Tyky on lyhenne, joka tulee sanoista työkyvyn ylläpitäminen. Tyky-toiminta on toimintaa, joka auttaa työntekijää jaksamaan töissä.  Tyky-toiminnan tarkoitus on parantaa työntekijän terveyttä ja hyvinvointia. Tyky-toimintaa järjestää työnantaja. Tyky-toimintaa voi olla esimerkiksi liikuntapäivä tai käyminen taidenäyttelyssä.

Verokortti – On aina hyvä viedä ensimmäisenä päivänä oma verokorttisi työnantajalle. Verokortin tarkoituksena on käytännössä kertoa työnantajalle, kuinka paljon palkastasi otetaan ennakonpidätystä eli veroa.

VKD – Vastuullinen kesäduuni- sivusto

Vahvuudet – Asioita, joissa olet hyvä. Näitä on hyvä miettiä esimerkiksi CV:tä ja hakemusta kirjoittaessa. 

Vuokratyö Vuokratyössä työntekijöitä tarvitseva työnantaja tekee sopimuksen vuokrayrityksen kanssa työntekijöiden vuokraamisesta. Työntekijä on siis vuokratyöyrityksessä töissä ja työ tehdään toisessa paikassa. Esimerkki vuokratyöstä: Vuokratyöyritys maksaa palkan työntekijälle. Ruokakauppa maksaa työstä vuokratyöyritykselle. Työntekijä tekee työtä ruokakaupassa.

Vuorotyö –  Vuorotyössä työaika vaihtuu säännöllisesti työpaikan suunnitelman mukaan. Yleisiä vuorotyön muotoja ovat kaksivuorotyö ja kolmivuorotyö. Kaksivuorotyössä työntekijät tekevät työtä kahdessa työvuorossa, esimerkiksi aamuvuorossa ja iltavuorossa. Kolmivuorotyössä yksi työvuoro tehdään yöllä. Työvuoro tarkoittaa sitä aikaa, jolloin on sinun vuorosi olla työssä.

Vähimmäispalkka: Vähimmäispalkka tarkoittaa pienintä palkkaa, jota työnantajan on mahdollista maksaa työntekijälle. Suomessa ei ole voimassa ns. minimipalkkalainsäädäntöä. Jos työsuhteeseen ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla työehtosopimusta, eikä alalla ole yleissitovaa työehtosopimusta, työsopimuslain mukaan työntekijälle on kuitenkin maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Vähimmäispalkasta käytetään myös nimitystä minimipalkka.

Yrittäjä – Henkilö, joka työskentelee omistamassaan yrityksessä

YT-neuvottelut – YT-neuvotteluilla eli yhteistoimintaneuvotteluilla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välisiä neuvotteluja. Neuvottelun aiheena ovat yleensä työvoiman vähentämistä ja työoloja koskevat muutokset.

Yötyö – Yötyötä tehdään kello 23:n ja 6:n välillä. Työaikalaki määrittelee ne tehtävät, joissa yötyötä saa teettää. Jos yötyö on hyvin vaarallista tai raskasta, on työaika enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.

 

Teksti: Essi Wihervaara ja Emma Järvi, Vastuullinen kesäduuni 2019 -kesäharjoittelijat.