17.1.2020

Aloitin kesätöiden hakemisen jo yläasteella, ja useampaan paikkaan oltiinkin jo keskusteluissa valmiita ottamaan – kunnes ikäni kävi ilmi. Toimin seurakunnan isosena ja kerho-ohjaajana 14-15-vuotiaana, sillä niihin olin sopivan ikäinen. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli pienessä kielikurssifirmassa 16-vuotiaana. Olin hakenut koko kevään töitä tuloksetta, mutta juuri ennen kesän alkua sain kutsun haastatteluun uravalmentajan kautta. Perustelin kykyäni toimia vaativissa myyntitehtävissä ilman aiempaa taustaa monipuolisella järjestökokemuksella, ekstroverttina luonteena ja oma-aloitteisuudella. Sain vakuutettua toimitusjohtajan, ja sain merkittävän työkokemuksen.

Valitettavasti tilanne ei ole yhtään niin suotuisa monelle muulle. Monet koulukaverini eivät saaneet lainkaan töitä, vaikka kokemusta olisi kaikesta mahdollisesta vapaaehtoistöistä ja asenne kohdillaan. 15-vuotias siskoni ei myöskään viime kesänä saanut lukuisista hakemuksistaan huolimatta töitä – ja syy oli lähes aina liian nuori ikä. Osassa työpaikoissa on tietysti ihan lakiin kirjatut perusteet vaatia tiettyä ikää, mutta suurin osa töistä jää näiden ulkopuolelle. Ensimmäinen työpaikka on todella tärkeä ja merkittävä asia nuorten elämässä, ensimmäinen kosketus työelämään ja palkka monelle ensimmäinen itse tienattu tulo. Monipuoliset tehtävät tuovat paljon kokemuksia ja kartuttavat osaamista jatkoa varten sekä monet työntekijät jatkavat myös samassa yrityksessä mielellään seuraavana kesänä.

Työtehtäviini kuului kielikurssien myyntiä niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaille, toimistotöitä ja tapahtumien järjestämistä. Käytin myös paljon englantia suomen lisäksi työssä, ja se lisäsi itsevarmuuttani englannin käytössä. Puhelimeen tarttuminen tuntui ensin jännittävältä, mutta meni nopeasti ohi kun jatkoin tekemistä. Sain todella kattavan perehdytyksen työtehtäviin, mutta samalla kuitenkin mahdollisuuden vaikuttaa sisältöön. Palkitsevinta oli nähdä, kun oma kauppa meni alusta loppuun yritysasiakkaalle ja asiakas oli tyytyväinen.

Olen nyt 22-vuotias myyntityön opiskelija Haaga-Heliasta, ja teen yritystyöskentely jaksoa Oikotielle. Vaikka minulle oli jo 14-vuotiaana selvää mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, ensimmäisellä työpaikalla oli todella suuri merkitys jatkotyöpaikkojeni ja urasuuntauksen kannalta. Vaikuttaminen, jonka pariin halusin jo yläasteella ei ole kadonnut mutta sen sijaan vaihtoehdot laajentuneet myös muille vahvuuksilleni – kuten myyntiin.

Toivon, että jokainen työnantaja uskaltaisi palkata nuoren työntekijän ja antaisi tilaisuuden näyttää kykynsä. Korkea työmoraali, aito motivaatio ja kyky oppia nopeasti ovat monen nuoren valttikortteja ja usein tärkeämpiä työn kannalta kuin pitkä kokemus. On vaikeaa päästä mukaan työelämään, jos työt ja kokemus kiertää vain kehää eikä kumpaakaan meinaa saada ilman toista. Nuoret tuovat usein myös uusia näkemyksiä ja ovat ammattilaisia kertomaan miten sosiaalista mediaa voidaan parhaiten hyödyntää näkyvyyden kannalta.

Kirjoittaja on Emma Holsti, Oikotie Työpaikkojen harjoittelija.