Työeläkeyhtiön Anni Joensuu kertoo Kesähessut kehittää -ohjelmasta. Kuva: Niko Jekkonen

Kesätyöntekijöiden valtava potentiaali: näin valjastat heidän ideansa käyttöön!

Kesäkuukausina useimmissa yrityksissä viilettää intoa puhkuvia tyyppejä, eli kesätyöntekijöitä. Vaikka kyse on kausiluontoisesta työstä, on lomakuukausien aikana työskentelevillä nuorilla yhtä lailla tarve kokea, että he ovat osa työyhteisöä ja pystyvät vaikuttamaan yrityksen toimintaan.

Konsulteille maksetaan pitkä penni tuoreista ideoista, vaikka kesällä yritykseen tulee useat freessit aivot. Miksi kesätyöntekijöiden potentiaali jää niin usein hyödyntämättä?

Kesähessut kehittää

Työeläkeyhtiö Elossa kesätyöntekijöiden voimavarat on valjastettu koko yritystä hyödyttäväksi Kesähessut kehittää -ohjelman avulla. Ohjelma palkittiin innovatiivisimpana kesätyökäytäntönä vuonna 2016 Vastuullinen kesäduuni -päätösseminaarissa.

– Asioiden kyseenalaistaminen sallitaan ja siihen rohkaistaan. Tuoreet silmät näkevät sen, mitä me emme enää välttämättä näe, kertoo Elon HR-koordinaattori Anni Joensuu.

Kesähessut kehittää -ohjelma tuo kaikki talon kesätyöntekijät yhteen parin viikon välein pureskelemaan erilaisia ongelmia ja ideoimaan eri teemojen ympärille. Tapaamisten ja workshoppien aiheet haetaan eri puolilta Eloa ja kesätyöntekijät saavat myös itse tuoda esiin havaitsemiaan kehityskohteita.

– Kehitämme kesätyöntekijöiden avulla sekä uusia että olemassa olevia projekteja. On mielenkiintoista kuulla, miten uudet ihmiset ratkaisevat caseja, joita on mietitty talon sisällä jo aiemmin, Joensuu tuumaa.

Hän lisää, että usein parhaat kehitysideat tulevat nimenomaan oman yksikön ulkopuolelta porukan ideoidessa vapaasti.

– Kun asiaa ei tunne liian hyvin pystyy ongelmaan tarttumaan objektiivisesti.

Avoimuus on lisääntynyt ja koko organisaatio tullut tutuksi

Kesähessut kehittää -ohjelman kulmakiviä ovat avoimuus ja luottamus. Elon kesätyöntekijät kirjoittivat kesän ajan blogitekstejä Elon intranettiin ajankohtaisista heitä kiinnostavista aiheista, esimerkiksi työkulttuurin muutoksesta palaverikätännöistä.

Heti kesän alussa perustettiin myös sometiimit, jotka hoitivat itsenäisesti Elon somekanavia ja loivat sinne sisältöä kesän ajan. Samalla kesähessut aktivoivat omalla esimerkillään koko henkilöstöä osallistumaan keskusteluun yrityksen omassa viestintäkanavassa Yammerissa. Kesän aikana löydettiin aikaa myös yksikkökierrokselle excursion merkeissä ja mietittiin kesätyöntekijöille henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia.

Ennen kaikkea Kesähessut kehittää -ohjelma auttoi kesätyöntekijöitä verkostoitumaan ja teki porukasta tiiviin.

– Ohjelma vahvisti kesätyöntekijöidemme yhteenkuuluvuuden tunnetta toisiinsa, mutta myös taloon. Isossa talossa on paljon eri yksiköitä ja ohjelman kautta niiden toiminta tuli kaikille tutuksi, Joensuu suitsuttaa.

 

Mitä kannattaa miettiä, jos haluaa luoda oman kehitysohjelman kesätyöntekijöille?

 

1. Pyydä kehityscaseja eri osastoilta.
Suunnittele tapaamisille tarpeeksi selkeä aihe ja kysymys, jota lähdetään pohtimaan yhdessä. Tällöin tapaamisista saa eniten irti. Elossa kesätyöntekijät ovat esimerkiksi olleet mukana tekemässä intranetin ja verkkosivujen uudistusta, kehittäneet työnantajakuvaa, osallistuneet kiinteistösijoituksen projekteihin, tehneet eläkealaa tutuksi muille nuorille somessa sekä parantaneet rekrytointiprosesseja.

2. Sitouta esimiehet ja johto.
Johdon ja esimiesten julkinen tuki hankkeelle osoittaa kesätyöntekijälle, että hänen ajatuksillaan on merkitystä. Hankkeelle, johon ollaan sitouduttu, löydetään myös paremmin aikaa. Esimerkiksi Elolla toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja ovat käyneet kuuntelemassa kehitysideoita.

3. Jatkojalosta ideoita.
Älä ota vastaan pelkkää kritiikkiä, vaan hakekaa ratkaisuja yhdessä. Nuorilta saa usein uudistusmielisiä ja raikkaita ajatuksia kunhan niitä osaa kysyä. Kehitysideoiden koostaminen, esittely ja jatkojalostus ovat tärkeitä. Tärkeintä on, että homma ei jää ideointitasolle. Ideat täytyy koota ja sen jälkeen tehdään päätös siitä, mihin muutoksiin sitoudutaan ja millä aikataululla.

 

Teksti: Charlotta Forsberg
Kuva: Niko Jekkonen

Ajankohtaista