Vastuullinen kesäduuni 2019 seminaari. Palautteenanto kesätöissä puheenvuoro. Kirsi Laine, Timanttia Consulting. Kuva: Niko Jekkonen

Menestyvä liiketoiminta lähtee onnistuneesti annetusta palautteesta!

– Palaute on tietoa toiminnassa menestymisestä. Sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Osaava henkilöstö tekee menestyvää liiketoimintaa, toteaa Timanttia Consultingin organisaatiopsykologi ja osakas Kirsi Laine Vastuullinen kesäduuni -seminaarissa 20.3.

Miksi palaute on niin tärkeää?

– Palautteen avulla työntekijä saa arvokasta tietoa siitä, miten hän täyttää työnantajan odotukset, millaiset työtavat toimivat ja mitä hänen mahdollisesti tulee muuttaa, jotta hän pääsee tavoitteisiinsa, Laine kuvailee.

 

Palautteen vastaanottaminen on tunnekokemus

Palautteen antamiseen ja etenkin vastaanottamiseen latautuu tyypillisesti paljon tunteita. Palautetta antavan henkilön kannattaa tästä syystä pitää mielessä, että myös sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys.

– Älä anna palautetta vihaisena ja valitse sopiva tila palautteen antamiselle. Mikäli kesätyöntekijä kokee, että hänen kimppuunsa hyökätään voi palaute mennä hukkaan, Laine muistuttaa.

Onnistuneen palautteenannon kulmakivet ovat simppelit. Anna palautetta reaaliaikaisesti, kohdista palaute toimintaan äläkä persoonaan, ole tarpeeksi spesifi ja luo työpaikalle selkeät säännöt palautekulttuurin suhteen.

Reaaliaikaisuus tarkoittaa sitä, että palautetta tulee antaa silloin, kun se on paikallaan. Muista kehua kollegaa heti onnistuneen suorituksen jälkeen, äläkä säästele positiivista palautetta kesän loppuun.

Palaute kannattaa myös aina kohdistaa ihmisen toimintaan, eikä hänen persoonaansa. Henkilökohtaisuuksiin menevä palaute tuntuu helposti epäreilulta ja syyttävältä. Sen sijaan, että valitat kesätyöntekijän olevan passiivinen voit esimerkiksi auttaa häntä kertomalla, että toivot hänen tarttuvan tehtäviin oma-aloitteisesti heti, kun edellinen tehtävä on saatettu päätökseen. Kysy myös, miten voit tukea häntä, pitäisikö tehtävät esimerkiksi listata näkyvälle paikalle, jotta kesätyöntekijä tietää mitä tehdä seuraavaksi?

Säännöt puolestaan auttavat kesätyöntekijää tunnistamaan palautteen. Kesän alussa kesätyöntekijälle voi avoimesti kertoa yrityksen palautekulttuurista ja esimerkiksi mainita, kuinka usein syvällisempiä palautekeskusteluja käydään. Kesätyöntekijälle voi myös kertoa kenen puoleen kääntyä, mikäli hän toivoo saavansa tietoa omista suorituksistaan.

 

Eroon negatiivisesta palautteesta

Vastuullinen kesäduuni toteutti tutkimuksen palautteensaamiseen liittyen vuonna 2017. Tutkimuksesta selvisi, että kesätyöntekijät haluavat vastaanottaa yhtä paljon positiivista ja kehittävää palautetta. Tutkimuksen mukaan monet työnantajat kuitenkin ujostelevat negatiivisen palautteenannossa, vaikka kehittävä palaute usein edesauttaa kesätyöntekijää pääsemään parempiin tuloksiin.

Kirsi Laine toivoisikin, että ”negatiivisesta palautteesta” puhuttaisiin korjaavana tai rakentavana palautteena.

– Korjaavan palautteen tavoite on nimensä mukaan auttaa kesätyöntekijää kehittämään toimintaansa parempaan suuntaan. Muista selittää kesätyöntekijälle miksi annat palautetta ja miksi asiat pitäisi tehdä toisin. Palaute on helpompi ottaa vastaan, jos kesätyöntekijä tietää, että hänen virheensä voi olla turvallisuusriski tai jos toinen toimintatapa on tehokkaampi, Laine toteaa.

 

Muista nämä korjaavaa palautetta antaessasi:

Tunnekuohun vallassa ei tule antaa mitään palautetta. Virheet ovat harvoin tahallisia, suuttuminen ja syyttely eivät auta ketään. Anna kohteelle mahdollisuus esittää hänen versionsa tapahtuneesta ja miettikää yhdessä, miten asia pitäisi tehdä tulevaisuudessa.

Valitse sopiva aika ja paikka palautteen antamiselle. Positiivista palautetta voi antaa kollegoiden nähden, korjaava palaute puolestaan tulisi aina kertoa henkilölle erillään muista työntekijöistä. Mikäli korjaava palaute hyödyttää koko työyhteisöä tulee se antaa kohdistamatta syytöksiä yksittäiseen henkilöön.

Myönnä omat puutteesi, silloin toisenkin on helpompi myöntää tehneensä virheitä. Sopikaa yhdessä, miten toimitte jatkossa.

 

Lue artikkeli: Yritykset ovat nuorille oppimisympäristöjä. 

Lue artikkeli: Omajohtajuudella ja osaamisen jakamisella parempiin tuloksiin.

 

Teksti: Charlotta Forsberg
Kuva: Niko Jekkonen

Ajankohtaista