Miten nuoren työntekijäsi mieli voi? Kuva: iStock

Miten nuoren työntekijäsi mieli voi?

Suomessa on viime vuosina huomattu mielenterveyden syistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden kasvava määrä alle 40-vuotiaiden keskuudessa. S-ryhmä on kehittänyt ohjelman, joka pyrkii parantamaan nuoren ensimmäisiä kokemuksia työelämästä ja tukemaan työssä jaksamista jo uran alkumetreillä. Nuori mieli työssä voisi olla koko Suomen kampanja.

– Me olemme suurelle osalle suomalaisnuoria ensimmäinen työpaikka. Esimerkiksi tänä kesänä työllistämme yli 13 000 nuorta. Koen, että meillä on valtava yhteiskuntavastuu, sanoo S-ryhmän työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen.

Nuori mieli työssä -hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Eläkevakuutusyhtiö Elo, Työterveyslaitos, Terveystalo, Suomen Mielenterveysseura sekä PAM. Kyseessä on hyvän työelämän kehittämisohjelma, joka keskittyy erityisesti työelämässä aloittaviin nuoriin ja pyrkii tukemaan heidän jaksamistaan. Varsinkin ensimmäiset kokemukset työelämästä ovat tärkeitä nuoren tulevaisuutta ajatellen.

Myllynen toteaa, että mielenterveysongelmat eivät kaupan alalla ole suurin syy nuorten työntekijöiden aikaiseen eläköitymiseen.

– Tavallisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen alalla on tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, jotka johtuvat fyysisestä kuormituksesta ja ne ovat yli 45–55-vuotiaiden työntekijöiden haaste fyysisesti kuormittavavassa työssä. Mielenterveysongelmat ovat kuitenkin selvästi kasvava ilmiö koko maassa. Haluamme kiinnittää tähän huomiota ja ennaltaehkäistä ongelmia, Myllynen kertoo.

Aikaa, esimiestaitoja sekä onnistumisia

Nuori mieli työssä -ohjelman keskeiset tavoitteet ovat tiedon, ymmärryksen ja esimiestaitojen lisääminen kaupparyhmässä liittyen nuorten johtamiseen. Työryhmän, johon kuuluu myös nuoria työntekijöitä, tavoitteena on kehittää hyviä arjen käytäntöjä sekä työkaluja.

– Nuori tarvitsee työpaikalla turvallisen, luotettavan aikuisen sekä tukea koko työyhteisöltä. Työpaikan on tärkeää tarjota onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa nuoren itsetuntoa. Varsinkin ensimmäisessä työpaikassa on oleellista, että nuori saa tunteen omasta pystyvyydestään.

Pystyvyyden tunne määritellään sosiaalipsykologiassa uskoksi omaan kykyyn vaikuttaa elämän tärkeisiin tapahtumiin. Pystyvyys motivoi kaikkea oppimista. Pystyvyyden uskomukset, positiiviset tai negatiiviset, vaikuttavat myös nuoren ajattelumalleihin sekä emotionaalisiin reaktioihin.

– Työnantajan on annettava nuorelle aikaa oppia ja sisäistää työ. Pitää tehdä selväksi, että apua saa kysyä niin monta kertaa kuin on tarpeen.

Myllynen muistuttaa myös palautteen antamisen tärkeydestä.

– Onnistumisiin tulee aina kiinnittää huomiota. Jos jokin asia ei meinaa sujua, siitä on hyvä käydä rakentavaa keskustelua ja ohjata nuorta hyvää työsuoritukseen. Kaikki haluavat onnistua työssään.

Koko Suomen kampanja

Nykyiselle nuorelle työntekijäpolvelle Myllynen antaa aivan erityistä kiitosta itsereflektiosta.

– Nuoret ovat hyvin lahjakkaita tunnistamaan itse omaa osaamistaan ja kykyään, ja he osaavat myös kertoa siitä.

S-ryhmälle tulevien nuorten työelämävalmiuksia Myllynen kuvailee pääsääntöisesti hyviksi, joskin hieman vaihteleviksi. Hän arvelee tämän johtuvan osin siitä, että työnteko aloitetaan nykyään myöhemmässä vaiheessa.

– Enää ei niin paljoa harjoitella varsinaista työelämää varten esimerkiksi mansikoita poimimalla tai mainoksia jakamalla hyvin nuorena.

Kokemattomuus työkulttuurista saattaa näkyä niin, että nuorella on vaikeuksia hallita työelämän rutiineja. Hän ei osaa pitää kiinni työvuorojen aikatauluista ja yleinen elämänhallinta voi olla puutteellista. Nuori ei esimerkiksi osaa mennä ajoissa nukkumaan, jotta saisi levättyä riittävästi ennen seuraavaa työpäivää.

Tätä epäkohtaa pyritään S-ryhmässä korjaamaan Työkykypassin suorittamisella. Passi on kehitetty yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n kanssa.

– Työkykypassilla halutaan vaikuttaa nuoren henkilökohtaisten voimavarojen vahvistamiseen ja kiinnittää huomiota elintapoihin työn ulkopuolella. Suomi on niin pieni maa, ettei meillä ole varaa menettää ketään työelämän ulkopuolelle, sanoo Sanna-Mari Myllynen.

Hän korostaa, ettei S-ryhmä halua ottaa tärkeän aiheen parissa tekemäänsä työtä omiin nimiinsä.

– Nuori mieli työssä voisi olla koko Suomen kampanja. Emme ole mustasukkaisia siitä, päinvastoin. Meille on ainoastaan etu, että hyvät käytännöt ja aiheeseen liittyvä tieto leviää mahdollisimman laajalle.

Myllynen haastaakin ohjelmaan mukaan kaikki esimiehet ja nuorten työllistäjät Suomessa.

– Vastuumme nuorista on yhteinen.

 

Lue myös:
Millaista palautetta kesätyöntekijät haluavat?
S-ryhmä tarttuu nuorten työkykyisyyden ja työelämään kiinnittymisen haasteisiin

Teksti: Elli Collan
Kuva: iStock

Ajankohtaista