Kesäduunari tulossa taloon?

Työntekijän palkkaaminen tuo aina mukanaan tiettyjä velvollisuuksia, jotka työnantajan on lain mukaan hoidettava. Kun kyseessä on nuori tai alaikäinen työntekijä, on esimerkiksi työaikaseurannassa ja työturvallisuudessa noudatettava erityistä tarkkuutta.

Palkka

Nuoreen henkilöön pätevät samat yleissitovat työehtosopimukset kuin aikuiseen. Esimerkiksi sunnuntailisät kuuluvat myös nuorelle työntekijälle eikä niitä saa sisällyttää peruspalkkaan.

Työnantajan tulee palkkauksessa ottaa huomioon kesätyöntekijän koulutus ja aiempi työkokemus. Koululainen tai nuori työntekijä saa tyypillisesti keskimäärin 70-90% asianomaisen palkkaryhmän palkasta. Muista toimittaa nuorelle palkanmaksun yhteydessä myös palkkalaskelma!

Nuorten ja kesätyöntekijöiden palkkaukseen esimerkiksi MaRaVa-aloilla voit tutustua Palvelualojen ammattiliiton sivuilla.

Suomen Yrittäjien sivuilta puolestaan löytyy palkkalaskuri, joka auttaa arvioimaan työstä syntyvää kokonaiskustannusta.

Työsopimus

Yli 15-vuotias nuori saa itse solmia ja irtisanoa työsopimuksen. Alle 15-vuotiaan työsopimus vaatii joko erillisen suostumuksen huoltajalta tai huoltajan allekirjoituksen.

Suullinen sopimus pätee, mutta työsopimus on hyvä olla kirjallisena. Näin työtehtävistä, palkkauksesta, palkanmaksupäivistä sekä sopimukseen sovellettavista muista ehdoista ei ole epäselvyyttä kummallakaan osapuolella. Nuoren työntekijän kanssa on hyvä käydä sopimus kohta kohdalta läpi ja varmistaa, että asiat on ymmärretty ennen sopimuksen allekirjoittamista. Voit myös tarjota mahdollisuutta tarkistaa sopimus esim. vanhempien kanssa.

Työterveyshuolto

Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon aina, kun he työskentelevät työsopimus- tai virkasuhteessa. Nuorelle työntekijälle on kustannettava terveystarkastus ennen työn aloittamista tai kuukauden sisällä sen alkamisesta, mikäli tämän työsuhde kestää yli kolme kuukautta. Tarkastusta ei kuitenkaan tarvita, jos työ on erityisen kevyttä tai nuorella on alle vuoden vanha lääkärintodistus.

Lisää tietoa työterveyshuollosta ja sen järjestämisestä saat Kelan sivuilta.

Muihin nuoreen työntekijään sovellettaviin erityisehtoihin voit perehtyä tarkemmin muun muassa Suomen Yrittäjien “Työnantajan ABC” -oppaan avulla.

Työnantajan vakuutukset

Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työsuhteessa olevia työntekijöitä työntekijän palkasta tai iästä riippumatta. Myöskään työsuhteen kestolla ei ole merkitystä.

Työnantajan maksamia vakuutuksia ovat tapaturmavakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä työeläkemaksu.

Lisätietoa työnantajan eläke- ja vakuutusmaksuista sekä niiden määräytymisestä saat esimerkiksi Verohallinnon sivuilta.

Työaika

Nuoren työntekijän enimmäistyöaika riippuu hänen iästään. 15 vuotta täyttäneellä työaika voi olla ylitöineen enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Työtä voi teettää klo 6-22 välillä, ammattikoulutusta varten tehtävässä työssä klo 6-24 välillä. Alle 15-vuotiaan työaika saa olla enintään seitsemän tuntia, eikä ylitöitä saa tehdä.

Työnantajan on annettava 15 vuotta täyttäneelle vähintään 12 tuntia ja alle 15-vuotiaalle vähintään 14 tuntia kestävä lepoaika vuorokaudessa. Kattavammat tiedot nuoren työntekijän työajoista saat Työsuojeluhallinon sivuilta.

Työn suorittaminen ja vaatetus

Muista pohtia etukäteen, missä nuori suorittaa hänelle osoitettavia työtehtäviä. Nuorella työntekijällä ei myöskään saa teetättää erityisen vaarallista tai terveydelle haitallista työtä. Suunnittele työhön perehdyttäminen huolella. Huolellisella perehdyttämisellä työn laatu paranee ja vältytään ikäviltä tapaturmilta. Lisää aiheesta Työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa.

Mikäli työ vaatii erityistä vaatetusta, jonka työnantaja on velvollinen järjestämään, pyri varmistamaan että työntekijän tarvitsema vaatetus on valmiina jo heti ensimmäisenä työpäivänä. Liian suuret tai liian pienet vaatteet voivat joissain tilanteissa olla selkeä työturvallisuusriski.

Huom!

Muistathan, että nuoria työntekijöitä koskevan lainsäädännön mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa nuorista työntekijöistä, joiden työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta. Luetteloon on kirjattava:

• Työntekijän nimi kokonaisuudessaan
• Syntymäaika
• Osoite
• Huoltajan nimi ja osoite
• Työsuhteen alkamisaika
• Selvitys työtehtävistä


 

Tukea työllistämiseen

Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma

Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelumalli on suunnattu peruskoulun yläluokkalaisille, kymppiluokkalaisille ja lukiolaisille.

Työmarkkinakeskusjärjestöillä on jäsenliitoilleen yhteinen mallisuositus harjoittelusta. Mallin käyttöönotto edellyttää, että liitot ovat sopineet sen käytöstä toimialalla. Työnantaja voi tarkistaa omasta toimialaliitosta, kuuluuko suosituksen piiriin.

Käytännössä kyseessä on kaksi viikkoa kestävä työharjoittelu, joskin toimialat ovat voineet sopia pidemmästä jaksosta. Työnantajan koululaiselle maksama korvaus kahden viikon jaksosta on 335 euroa, joka sisältää lomakorvauksen. Korvaus voi toimialakohtaisesti myös poiketa tästä.

Tutustu työelämään ja tienaa -mallin ei ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä. Yritysten toivotaan tarjoavan nuorille myös kesätyöpaikkoja, esimerkiksi harjoitteluohjelman jälkeen.

Lisää tietoa Tutustu työelämään ja tienaa -mallista saat Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Kesäseteli

Kesäseteli, kesätyöseteli, kesäduuniseteli, kesänuoriseteli. Nimi voi vaihdella, mutta perusajatus on sama: kunta korvaa setelillä osan nuoren työntekijän palkkakuluista.

Seteli on käytössä monissa kunnissa eri puolilla Suomea. Kesäsetelihankkeiden tarkoituksena on tukea nuorten työllistymistä. Esimerkiksi Helsingissä kesäsetelin saavat kunnan kaikkien koulujen 9.-luokkalaiset. Palkkaavan yrityksen ei tarvitse sijaita Helsingissä.

Kesäsetelin myöntämisperusteet ja siihen liittyvät haku- ja muut prosessit sekä rajoitukset vaihtelevat kunnittain. Melko yleinen käytäntö on kuitenkin esimerkiksi se, että nuorelle on tarjottava työtä vähintään 60 tuntia joko yhtäjaksoisesti tehtynä tai eri jaksoihin sijoittuen.

Voit kysyä setelistä lisätietoja esimerkiksi oman paikkakuntasi työllistämispalveluista tai TE-toimistosta.

Palkkatuki

Palkkatuki on harkinnanvarainen taloudellinen tuki, jonka myöntää TE-toimisto. Sitä myönnetään työnantajalle käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.

Tuen tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus.

Tukea voivat saada:

• Yritykset
• Muut yhteisöt
• Kunnat ja kuntayhtymät
• Kotitaloudet

Muille työnantajille kuin kotitalouksille palkkatuki on veronalaista tuloa.

Tiettyjen ehtojen tulee täyttyä, jotta työnantaja voi olla oikeutettu palkkatukeen. Lisätietoa palkkatuesta ja sen hakemisesta löydät TE-palvelun verkkosivuilta.

 

Lähteet: TE-palvelut Työsuojeluhallinto Laki nuorista työntekijöistä Suomen Yrittäjät Elinkeinoelämän keskusliitto PAM

ESIMIEHEN KESÄTYÖOPAS

ESIMIEHEN KESÄTYÖOPAS

hyvään työnantajuuteen

Lue Lisää
VASTUULLISEN KESÄTYÖN

VASTUULLISEN KESÄTYÖN

periaatteet

Lue Lisää
KESÄDUUNITUTKIMUS

KESÄDUUNITUTKIMUS

ja kilpailu

Lue Lisää

Ajankohtaista